Hae
Juoksujalkaa

Puolen vuoden etappi

Tällä viikolla tulee puoli vuotta synnytyksestä. Koska helmikuussa ei ole 30.päivää, tuota puolta vuotta juhlitaan kaiketi tänään!

Aika on mennyt todella ihan hirveää vauhtia. Parhaiten vauvan kasvun ja kehityksen huomaa kuvia elokuulta tähän päivään katsellessa. Ja niitä kuvia tulee selailtua usein. Kuinka pienestä onkaan kasvanut vahva, seurallinen ja niin iloinen vesseli. Parasta on huomata hänen persoona ja huumorintaju, joka on vanhempiensa luokkaa, heh. 😀 <3

Toisaalta tässä kasvussa on mukana koko ajan pieni haikeus, mutta toisaalta odotus kaikkeen uuteen, mitä jokainen ikävaihe tuo tullessaan. Huomaan tämän puolivuotispäivän olevan kuitenkin pieni kriisi itselle, tunteet heittelevät laidasta laitaan.

Myös omassa kropassa huomaa palautumisen näin puolen vuoden etapissa. Vaikka raskauskilojen suhteen ei olekaan ollut haasteita, tietyllä tapaa sitä on elellyt hieman vieraalta tuntuvassa kropassa. Vartalon painopisteet, jäntevyys sekä hallinta ovat olleet kateissa ja olo on tuntunut kaikkiaan hieman kömpelöltä. Treenien suhteen otan edelleen todella iisisti vaunulenkeistä ja ulkoilusta nauttien, mutta pikku hiljaa alkaa tuntua myös siltä, että juoksutreenit ja lihaskuntotreenit voisi ottaa säännöllisemmin viikko-ohjelmaan mukaan.

Lauantaina teinkin kotitreenin kellarisalilla ja kylläpä tuntui hyvältä (innostuksen saattaa huomata treenin jälkeisestä kuvastakin…)! Olin niin iloinen, kun lihaksissa tuntui pito ja kestävyys lähes entiseen malliin. Näin jälkikäteen ajateltuna tosin taisin kuitenkin innostua hieman liikaa, sillä treenin jälkimainingeissa mennään edelleen ja lihakset tuntuvat kipeiltä. Malttia vaatii siis edelleen, hyvä muistutus itselle.

Huomenna koittaa maaliskuu, joka ainakin itselle on virallinen ensimmäinen kevätkuukausi. Ja kevät on tunnetusti juoksun parasta aikaa! Muistankin, kun viime keväänä raskaana ollessani katselin kevään juoksijoita ja mietin, että minäkin taas vuoden päästä. 🙂  HCR:n juokseminen toukokuussa tuntuu isolta, suorastaan sydämen asialta, mutta koska siellä ainoa tavoite on päästä nauttimaan tunnelmasta, se ei jännitä yhtään. Kisapäivän lisäksi, parasta on tietysti nauttia matkasta sinne.

Kivaa helmikuun viimeistä!

xx Laura

@juoksujalkaa Facebookissa

@lauraenroth Instagramissa

Kotiäidin kokovartalotreeni

Instagramissa tulikin jo hehkutettua torstain hyvinkin arkista treeniä, joka tulee nykyään tehtyä ainakin pari kertaa viikossa. Lähden vaunujen kanssa kauemmas isompaan markettiin ostoksille. Yleensä kävelen alkuun ainakin tunnin verran ja kaupassa käynnin jälkeen ostosten kanssa saman verran takaisin. Ostokset tuovat melkoisesti lisäpainoa vaunuihin, tuon 9 kilon pojanjötkäleen lisäksi. <3 🙂 Näin talvella vielä lumi ja sohjo lisäävät vastusta, kuten torstaisella kauppareissulla. Todellinen arjen kokovartalotreeni ja hyötyliikuntaa parhaimmillaan!

Puhun vain omasta puolestani, mutta nautin suunnattomasti näistä päivittäisistä ulkoiluista ja vaunulenkeistä! Ihan oikeasti, säällä kuin säällä! Välillä on menty sadetakki päällä ja Hunterit jalassa kaatosateessa, mutta niin virkistävää – ja keskellä päivää. Tätä on jotenkin edelleen vaikea tajuta. Ja kun samalla saa hoidettua kaupassa käynnit sun muut, sehän on jopa tehokasta ajankäyttöä! Heh 😀

Meillä jatkuvat siis edelleen 2-3h päiväunet, jotka käytän mieluiten ulkoillen, vaikka toki sinä aikana saisi myös paljon muita asioita hoidettua. En vaan malta pysyä ulkoa pois! 😀 Ja parhaiten vauva nukkuukin liikkuvissa vaunuissa, joten win-win –tilanne parhaimmillaan.

Tällä viikolla kävin poikkeuksellisesti myös yksin juoksulenkillä! Olipa mahtavaa kirmailla musiikit korvissa pauhaten! Ajattelinkin ottaa tämän joka viikkoiseksi tavaksi tästä eteenpäin. Kerran viikossa ihan yksin. Tuntui, että askel rullasi ja suorastaan lensin vauhdin hurmassa, vaikka totuus nyt ei tietenkään ihan sitä ollut… 😀 Mutta pikkuhiljaa, pikkuhiljaa.

Ja sitä paitsi, ei se vauhti vaan se fiilis!!

Ihanaa viikonloppua,

xx Laura

@juoksujalkaa Facebookissa

@lauraenroth Instagramissa