Hae
Juoksujalkaa

Treenihaaste – itselle.

Olen aika ajoin, ja oikeastaan nyt melkeinpä vuoden verran, hakenut tasapainoa arjen ja liikunnan välille. Perhe-elo vie mennessään (hyvällä tapaa) ja nautin siitä kovasti, mutta välillä treeni-ikävä nostaa päätään. Jotenkin kalenterissa on aivan liian vähän tällä hetkellä niitä päiviä, joissa ei ole jotain ohjelmaa jollakin perheenjäsenellä.

Mietin tuossa juuri viikonloppuna, että en meinaa enää millään saada treenejä säännölliseksi viikko-ohjelmaan. Sinällään arki on kyllä aktiivista; päivittäiset kävelylenkit ja muut puuhailut suhteellisen vauhdikkaan pikkumiehen kanssa pitävät olon virkeänä, mutta kun oikeasti pysähdyn miettimään treenejä – niiden suhteen säännöllisyys on totaalisen hukassa.

Edelleen on viikkoja, jolloin tulee kolme-neljäkin liikuntakertaa, mutta välillä niitä tulee nolla tai yksi. Onko tilanteeseen siis vain sopeuduttava vai yritettävä löytää rutiini jollakin keinolla takaisin?

Enemmänkin kyse tuntuu olevan jälleen aikataulutuksesta ja suunnitelmallisuudesta. Luonnollisesti en edes yritä tavoitella viittä treeniä mahtumaan viikkoon tai siihen en näe mitään tarvetta. Priorisointilistan kärkipäässä on aivan muut asiat. Kuitenkin tuo säännöllinen liikunta auttaa pitämään pään (ja kropan) mukana arjen melko vilkkaassa toiminnassa. Huonommalla kunnolla joudun pulaan tuon vilpertin kanssa! 😀

Asetan siis jälleen itselleni treenitavoitteen. Se on saanut aiemminkin minut ryhdistäytymään!

tavoite

Virallinen tavoite on kaksi laadukasta treeniä viikossa. Viikon ensimmäinen treenitavoite kirjataan maanantaille, mikä käynnistää viikon mukavasti ja se sopii perheen kalenteriinkin mainiosti. Tänään se tulee olemaan lämmittelyhölkkä salille + treeni Foreverilla + hölkkä takaisin kotiin. Tästä toivon jatkuvaa maanantaiperinnettä.

Toinen viikon treeneistä on vaunulenkki juosten (tämä on suurimman osan viikoista ollutkin mukana). Bugaboo Runnereilla lenkit sujuvat aivan älyttömän hyvin. Yksi kotonaolon parhaista puolista kun on juuri päiväsaikaan liikkuminen. Sen avulla iltoihin jää hyvin yhteistä aikaa perheelle, kun treenejä voi tehdä päivällä. Tämä liikuntakerta voi menojen mukaan vapaasti asettua ti-pe välimaastoon.

Bonuksena asetan viikonloppuun vielä yhden oman treenin. Tiedän, että yleisesti tämä on täysin mahdollista, kunhan vaan maltan lähteä. Pahimman sään bonustreeni voi olla sali, mutta useimmiten varmasti juoksulenkki yhdistettynä loikka- ja lihaskuntotreeniin ulkona. Ulkoilmaa on saatava ja niin kauan kuin tiet eivät ole täysin jäässä, teen treenin ja jopa lämmittelen mieluiten ulkona kuin juoksumatolla. Bonustreenin mahtuminen viikko-ohjelmaan toisi jo ekstrahyvän olon. 🙂

Kaksi-kolme liikuntakertaa siis viikkoon. Ei se nyt taaskaan kovin pahalta kuulosta. Tästä lähtee, ensimmäinen seurantajakso olkoon joulukuun loppuun!

Onko kenelläkään muulla vaikeuksia pitää säännöllisyys liikunnoissa? Kuka on loppuvuoden liikuntahaasteessa mukana?? 🙂

Reipasta viikkoa,

xx Laura

@juoksujalkaa Facebookissa

@lauraenroth Instagramissa

Kaupallinen yhteistyö

Lempeää perhearkea

Kaupallinen yhteistyö: Piltti

Kaikkien tuntema Piltti täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 65 vuotta! Monipuoliset ateriat ovat olleet siis helpottamassa niin omaa äitiäni ja isääni, kun olen itse ollut lapsi sekä nyt meitä, oman lapsemme kanssa.

Meillä on syöty niin itse tehtyjä aterioita kuin valmisruokia 4 kk iästä saakka säännöllisesti. Ruokia on mennyt alas niin kylmänä kuin kuumana, välillä juoksujalkaa vauhdissa ja vähemmän kiireessä. 😉 Aina on hyvin pojalle ruoka maistunut ja olen siitä todella iloinen.

Ruoka maistui myös eilisessä Piltin järjestämässä Lempeää perhearkea -tilaisuudessa. Poika tilasi ensimmäisen annoksen jälkeen vielä uuden satsin ja jälkiruoat päälle, nam! Ihanan aamutilaisuuden parasta antia oli ruokien lisäksi järjestetty lapsiparkki, seuralaiset Monna ja Hilla sekä puhujat: Sydänliiton Kati Kuisma sekä Maaret Kallio.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

rutiinit ja rentous

Kati puhui ruokailun rentoudesta ja korosti ajan merkitystä ruokien totuttelussa lasten kanssa. Jos jollakin hetkellä tuntuu, että jokin ruoka ei uppoa tai syömiseen tulee vauvana, taaperona tai myöhemmin lapsena vaikeampia hetkiä, siitä ei pitäisi huolestua ja menettää toivoaan. Pitäisi kannustaa ja antaa aikaa lapselle ruokiin tutustumiseen, etsiä luovia ja rentoja tapoja totuttautumiseen sekä ottaa lapset mukaan ruoanvalmistukseen.

Maaret Kallion puheenvuoro perhearkeen liittyen oli jotenkin erityisen rohkaiseva. Naisen äänessä on jo heti jotain sellaista kannustavaa ja läsnäolon taitoa, joka saa tunteen, että mistä tahansa selviää. 🙂

Hänen teesit Piltin 65-juhlavuotena korostavatkin läsnäolemista ja armollisempaa ajatusta arjen pyöritykseen. Välillä rimaa voi ja pitää laskea hyvillä mielin ja keskittyä siihen, mikä on tärkeää. Mitä haluaa hoitaa erityisen hyvin ja mitä jättää tietoisesti hieman vähemmälle huomiolle. Kukaan lapsi ei halua täydellistä vanhempaa vaan inhimillisen ihmisen. Kun vanhemmat voivat hyvin, lapsikin voi huokaista helpotuksesta. Niin hyvin sanottu ja niin totta!

Mielestäni hyvä kehotus Maaretilta on myös palata itse omaan lapsuuteen. Mitkä hetket siellä olivat arvokkaita? Aikuisina emme enää muista, kuka teki soseet ja olivatko vaatteemme sävy sävyyn. Sen muistamme, miltä näytimme vanhempiemme silmissä ja millaisina tulimme rakastetuksi.

Itsellä ne on lauantai-iltojen puusaunassa grillatut makkarat. Tai lämpöiset voileivät, joihin sai itse valita täytteet: lauantaimakkaraa, suolakurkkua ja juustoa. Tai talvisin takapihan jäälle tehty luistinrata. Arjen asiat jäävät mieleen paljon paremmin kuin yksittäiset juhlahetket tai kohokohdat. Tämä pätee hyvin myös parisuhteeseen.

Hyvään elämään tarvitaan loppujen lopuksi hyvin vähän: Aikaa, rakkautta ja turvaa. Koskaan ei saa olla liian kiire halauksille.

Maaretin mukaan rutiineilla on tänä päivänä myös vähän turhan huono kaiku. Nimenomaan rutiinit ja ennakoitavuus luovat perusturvaa, joka on paljon erikoisuuksia merkittävämpää.

Tilaisuudesta saimme kotiin mukaan maisteltaviksi Piltin syksyn 2017 uusia tuotteita:

  • Pohjoisen Maut –puurosarja, jonka voi syödä kylmänä tai lämmitettynä. Meillä meni ensimmäinen heittämällä kylmänä. Puuroihin ei ole lisätty sokeria tai makeaa hedelmämehutiivistettä, eivätkä raaka-aineet sisällä maitoa.
  • Jogurttia ja mysliä –annospussit sisältävät kuitua, tärkeitä kivennäisaineita sekä vitamiineja. Ne eivät sisällä sokeria tai makeita hedelmämehutiivisteitä. Nämä ovat näppäriä annospusseja hätävarana mukana koska vaan!
  • Pohjoisen Maut Peruna-lohikiusaus ja Ensimaut -tuotesarja, joissa on mahdollisimman korkea vihannes tai hedelmäpitoisuus.

Paljon onnea Piltti, 65-vuotta perheiden arjessa on hieno suoritus! <3

Lempeää viikonjatkoa,

xx Laura

@juoksujalkaa Facebookissa

@lauraenroth Instagramissa