Mustin opissa osa 3: maltilla mäkeen
Vajaa kuukausi Finlandia-hiihtoon ja eilen oli meidän viimeiset treenit Mustin kanssa. Melkoisessa tuulessa ja tuiverruksessa paineltiin menemään, nimittäin Lahdessa sää tuntui tuulen kanssa reilusti mittarissa olevaa -15 astetta kylmemmältä. Kerroksia oli päällä riittävästi, joten sää ei menoa hirveästi haitannut, liikkuessa tulee lämmin!
Etenkin, kun päivän teemana oli kuuluisa Finlandia-hiihdon aloittava nousu. Edellisestä Finlandiasta muistan itsekin, kuinka alun mäestä olisi ollut helppo saada puhti pois koko loppumatkalle. Onneksi olin kuullut varoituksesta kuitenkin etukäteen. Reitin kaikki muut mäet (joita on paljon) tulivatkin sitten yllärinä! 😀
Hiihto starttaa stadionilta ja ensimmäinen 1,5 kilometriä on nousua. Samin viesti eilisissä treeneissä oli, että mäkeen on lähdettävä maltilla. Sen saimme myös kokea ihan käytännön kautta. Alun into kostautuu aika nopeasti, jos vauhti on alussa liian kova. Jos syke pääsee karkaamaan heti alussa käsistä, sitä on vaikea saada lopuille 18,5 kilometrille enää laskemaan.
Eilisen hiihtosaldoksi tuli 11 kilometriä, joka hiihdettiin osin Finlandian reittiä. Loppuun harjoittelimme vielä tekniikkaa, joka oli kullakin hautunut viime tekniikkatreenien jälkeen. Tekniikkaa on tullut hiihtolenkeillä kyllä mietittyä tosi paljon ja niinhän se on, että toistoilla se alkaa menemään pikku hiljaa selkäytimeen.
Kuten jo aiemmin totesin, Mustilta on saanut valtavasti konkreettisia pieniä neuvoja, joilla on pystynyt parantamaan omaa hiihtotekniikkaa. Valmennustyyli on selkeä ja niin käytännönläheinen, että siitä on helppo ottaa vinkit käyttöön. Meillä kaikilla kolmella on ollut melko erilaiset korjaustarpeet ja kohennusta on tapahtunut näiden kolmen yhteisen treenikerran sekä omien hiihtolenkkien avulla. Henkilökohtaisesti olen kaikista iloisin siitä, että vihdoin sain Mustin avulla Wassberg-tekniikan haltuun!
Kiitos vielä Mustille, näillä eväillä on mukava odotella sunnuntaita 24.2.!
xx Laura
@juoksujalkaa Facebookissa
@lauraenroth Instagramissa
Kuvat: Heidi Lehikoinen