Hae
Juoksujalkaa

Voihan häntäluu!

Siitä on nyt parisen viikkoa kun onnistuin telomaan häntäluuni jäällä kaatuessa. Niin koominen tilanne, vaikka pyllähtäessä ei kyllä naurattanut yhtään. Olen koko ikäni luistellut hokkareilla ja nyt lainasin extempore Elinan luistimia, joita ei oltu teroitettu… no, ikinä. 😀 Jää oli todella liukas vesisateella ja keskivartalon pito itsellä vielä vähän hakusessa synnytyksen jälkeen. Siinä syitä, joita olen näin tilannetta jälkikäteen analysoinut.

Kuvissa naurattaa, mutta jälkikäteen ei, mutta onneksi saatiin kaikki kuvat otettua ennen kaatumista! Asiasta vielä koomisempaa tekee se, että jalat meni alta lähes paikallaan seisoessa. Kaatuminen sattui niin paljon ja saman tien tuli mieleen kolme vuotta sitten synnytyksessä luiskahtanut häntäluu. Nytkö se meni lopullisesti!?

Joku teistä saattaa muistaa, kun kerroin esikoisen syntymän jälkeen häntäluun luiskahtaneen paikoiltaan. Sinänsä se ei normaalielämää haitannut, se tuntui ”piikkinä” selällään kovemmalla alustalla maatessa, esim. vatsalihaksia tehdessä. Silloin sain vaivaan apua osteopaatilta, Mirella Arposelta, joka taikoi häntäluun takaisin oikealle paikalle.

Nyt jäällä tapahtuneen onnettomuuden jälkeen luin eri nettipalstoilta, kuinka häntäluulle ei voi tehdä mitään, vaikka se olisi murtunut. Joo tiedän, ei saa googletella vaivoja. 😀 Jossain sanottiin, että kipu ja parantuminen voi kestää jopa 10 viikkoa! Ok, ajattelin. Näillä mennään sitten. Kuitenkin päivä päivältä kipu muutti muotoaan ja tuntui kävellessä mm. pakaraa jännittäessä. Aloin miettiä, että ei voi olla totta, että kivun kanssa pitäisi vaan elää ja odotella!? Yhtäkkiä muistin kolmen vuoden takaa Mirellan ja laitoin Facebookin kautta viestiä. Ja onneksi laitoin!

Mirella tekee pääosin osteopaatin töitä Kampissa Urho Kekkosen kadulla, mutta hänellä on ”sivupiste” nyt myös Espoossa, ihan lyhyen matkan päässä meiltä. Mikä onnenpotku!

Ajelin Mirellan luo viime viikolla ja yksi käsittely auttoi heti! En voi olla onnellisempi, että tuli taas avattua suu ja laitettua viestiä! Taas yksi todiste siitä, että kivun kanssa ei tarvitse koskaan elää ja siihen on aina mahdollista saada apua. Särkylääkkeitä en halunnut vaivaan syödä ensimmäistä yötä lukuunottamatta. Mirellan käsittelyn jälkeen olen kuitenkin päässyt jo takaisin liikunnan pariin ja kipu on lähestulkoon kokonaan poissa.

Toinen käsittely on ylihuomenna, jonka jälkeen uskon häntäluuvaivojen olevan kokonaan historiaa. Samalla käynnillä Mirella katsoo ja käsittelee myös meidän vauvaa, kerron siitä erikseen lisää.

Kivaa viikkoa!

xx Laura

Juoksujalkaa Facebookissa & Instagramissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *