Hae
Juoksujalkaa

Unipussilla rauhaa taaperon uniin

Meillä on nukuttu pitkään hyvin. Parasta! Uni on niin tärkeää ja siitä en edelleenkään tingi. Mun mielestä uniasioissa ei kannata vaan mennä sen ”tämä on vaihe” -mantran tai ”ei sitä unta kannata stressata” -lauseen taa vaan oikeasti tehdä asioille jotain, kun sille on niin paljon tehtävissä! Näin koko perhe voi vaan yksinkertaisesti paremmin. Piste. 🙂 Kesän valo ja lämpötilan muutos toivat hieman uusia juttuja nukkumisasioihin ja tartuin heti toimeen. Lämpötilan suhteen päädyin tilaamaan Uneksijan verkkokaupasta (ei yhteistyö) kesäunipussin ja toiveena saada unipussilla rauhaa taaperon uniin tai ainakin helpotusta muuttuvaan lämpötilaan.

Kesän unitoimenpiteet

Ja tosiaan, eipä sitä unta kannatakaan stressata, eikä mitään muutakaan. Mutta ei nämä myöskään niin vaikeita juttuja ole. Tykkään muutenkin elämässä enemmän sellaisesta tartu toimeen, äläkä valita -ajatuksesta ja toteutan sitä niin unien kuin muunkin suhteen. Tässä pari vinkkiä parempiin kesäöihin, jos arvostaa unta ja on toimeentarttuvaista sorttia. Nämä ohjeet sopivat niin aikuisille kuin lapsillekin.

Pimeä huone. Niin lasten huone kuin omakin makkari on meillä kunnolla pimennetty. Meillä on pimennysverhot, mutta myös kesän aikana lisäpimennys – haha – jätesäkeistä! Edullista ja vaivatonta, ne eivät näy mihinkään verhon alta ja taas syksyn tullen voi repiä moiset pois kuleksimasta.

Lämpötila. Tähän ei joka kodissa voi vaikuttaa, mutta meille ilmalämpöpumppu maksoi itsensä takaisin pari vuotta sitten jo ekalla helleviikolla. Harvemmin tulee sijoitettua rahaa niin hyvään kohteeseen. Käyttö on 2-3 kuukautta vuodessa, mutta ei epäilystäkään hankinnan kannattavuudesta. Ilmalämpöpumppu onkin ollut taukoamatta päällä koko kesäkuun.

Viileämpi peitto/ yöpuku/ unipussi. Nukkumislämpötilaa on aika vaikea arvioida, etenkin lasten osalta. Ruumiinlämpötila kun muuttuu ja etenkin aamuyöstä välillä itselläkin tulee helposti viileä. Itse vaihdan peiton kesäisein kevyempään tai jopa pelkkään lakanaan, mutta lapsilla ei tunnu peitto pysyvän päällä ylipäätään. Esikoisen kesätoiminpiteiksi riittää kevyempi asu, mutta pienemmän kanssa ollaan jouduttu vähän sumplimaan ja testailemaan sopivaa komboa.

Taaperolle sopiva apu on ollut tuo kesäunipussi. Me onnistuttiin saamaan bambupuuvillainen unipussi, joka tuntui menevän aina heti loppuun, kun niitä tuli verkkokauppaan. Se on ollut ihan paras yöpaidan kanssa. Uskon, että lämpötilan lisäksi, se rauhoittaa myös unta muuten, vaikka meidän tyttö ei olekaan niin kova liikkumaan/ nousemaan sängystä.

Kohina. Mainitaan nyt tämäkin tässä. Lastenhuoneessa ollut käytössä tämä kohinapöllö jo pitkään ja voin lämpimästi suositella. Tällä hetkellä käytössä vain kohina, syksyllä ja talvella myös eteeriset öljyt.

Helteistä viikonloppua ja rauhallisia unia 😉

xx Laura

Juoksujalkaa Facebookissa & Instagramissa

Tutista luopuminen

Toinen lapsiaiheinen kirjoitus tänne perään, mutta 18 kk unitaantuman myötä päätimme tehdä toisenkin ison jutun tähän samaan konkurssiin, nimittäin luopua tutista. Meillä tutista luopuminen olisi joka tapauksessa ollut edessä 1,5 -vuotiaana, jonka totesimme esikoisen kanssa sopivaksi iäksi. Puolentoista vuoden virstanpylvääseen oli tässä tilanteessa enää vajaa pari viikkoa, joten menkööt vähän etunojassa! 😉

Meillä tutista luopuminen meni esikoisen kanssa niin hyvin, joten ajatteltiin hoitaa se samaan tapaan myös nyt. Ilman sen kummempia tarinoita ja tuttien kuskausta puunjuurelle. Meidän tempperamenttisille ja vahvoille lapsille toimii lempeä, mutta päättäväinen tapa, aikalailla kaikessa ja vihoviimeinen virhe olisi alkaa antaa liikaa mahdollisuuksia tai kertomuksia, saati vetää sanojaan takaisin.

Tutista luopuminen

Milloin on hyvä hetki luopua tutista? Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan lapsen imemisen tarve vähenee kiinteiden ruokien syömisen myötä, ensimmäisen ikävuoden loppupuolella. Tämä hetki on monilla otollinen tutista ja tuttipullosta vieroittautumiseen. Ihan viimeistään kuitenkin 2–3-vuotiaana alkaa olla järkevää auttaa lasta eroon tutista ja tuttipullosta. Pitkittynyt tutin ja tuttipullon käyttö voi aiheuttaa hampaistossa purentavirheitä ja ohjata leukojen kasvua epäedulliseen suuntaan.

Tuttipullon käyttö meillä on lopetettu jo aikoja sitten, joten tässä tekstiss keskitytään nyt tuteista luopumiseen. Kahden lapsen kokemuksella voisin sanoa, että vanhempien johdonmukaisuus ja päättäväisyys on tässäkin kaiken a ja o.

Kuten tämä ja moni muukin ”isolta” tuntuva lapseen liittyvä muutos ovat vanhemmille isompia kuin lapselle.

Lähtötilanteena meillä oli se, että tytöllä oli tutit käytössä enää nukkuessa. Päiväunilta jätin pari päivää aiemmin pois, mutta sitten päätimme, että nyt on aika sanoa lopulliset heipat tuteille, kun yöt nyt olivat muutenkin olleet pari viikkoa unitaantuman takia vähän mitä sattuu. Yöunille mentäessä tutit olivat hänelle ehdottomat. Nukuttaminen kesti sen aikaa, että sanottiin hyvät yöunien toivotukset, silitykset, laskettiin sänkyyn ja hän etsi tutin suuhun ja nukahti. Arvioitu kesto n. 3-5 minuuttia.

Tutista luopuminen totta kai kirpaisi ja olin varautunut noin viikon protestointiin tässä. Muistan saman pojan kanssa. Olimme varautuneet pitkäänkin haastavuuteen, varsinkin nukkumaan mennessä/ yöllä, jos tulee herätyksiä. Muistaakseni pojalla tämä vierottuminen ja ikävä tuttia kohtaan kesti max pari yötä, mutta päivisin saattoi olla enemmän kiukuttelua parikin viikkoa. Tytöllä mentiin tähän tyyliin.

Tutista eroon

  • Ensimmäisenä iltana kaikki oli normaalisti siihen saakka, kun hänet laskettiin sänkyyn nukkumaan. Silloin hän on yleensä kahminut tutin suuhun ja tosiaan nukahtanut saman tien. No, nyt siitä hetkestä alkoi kova itku, joka hyssyttelyistä, silityksistä ja selityksistä huolimatta kesti lopulta 45 minuuttia. Tämä tuntui tottakai vähintään kolminkertaiselta ajalta ja ei ollut tietenkään mukavaa. Vaihdoimme jossain välissä nukuttajaa ja kuten ainakin meillä aina, äitille osoitetaan enemmän mieltä ja isin kanssa rauhottuminen sujuu lopulta paremmin. Koko yö sujui sitten muuten hyvin, ilman itkuja tai heräämisiä, aamuun saakka.
  • Toinen yö: illan itku ja protestointi kesti 30 minuuttia ja sen lisäksi tuli pari lyhyttä herätystä yöllä, jotka tosin laantuivat nopeasti hyssyttelyllä.
  • Kolmas yö, illan nukuttaminen kesti 15 minuuttia, ei yöheräilyjä.
  • Neljäs yö, nukuttaminen 5 minuuttia, ei yöheräilyä, mutta herääminen klo 6.15.
  • Viides yö, nukahti itsekseen kuten aiemmin tutin kanssa, ei heräämisiä. Aamuherätys jo lähes normaalisti 6.30

Viikon, parin verran enemmän kiukuttelua päivisin. Kuten sanottu, mikä on unitaantumasta ja mikä tutista luopumisesta johtuvaa, vaikea sanoa. Silti olen onnellinen, että tämä on nyt tehty ja jatketaan tästä tutitonta elämää eteenpäin. 🙂 Sujui siis helpommin kuin oltiin varauduttu ja uskon myös unirytmin vakiintuvan uomiinsa. (*Samalla selaa kalenteria ja huomaa kesäaikaan siirtymisen lähestyvän…). Hahah, näillä mennään!

xx Laura

Juoksujalkaa myös Facebookissa & Instagramissa