Hae
Juoksujalkaa
Kaupallinen yhteistyö

Fysioterapeuttinen jälkitarkastus synnytyksen jälkeen

Kaupallinen yhteistyö: SuhkMama

Tällä viikolla koitti odotettu fysioterapeuttinen jälkitarkastus SuhkMamalla. Synnytyksestä on kulunut reilu 2kk. Neuvolan jälkitarkastuksessa kävin pari viikkoa sitten, n. 7 viikkoa synnytyksen jälkeen.

raskausajan helpottajat: äitiyspilates ja raskaushieronta

Tämän raskauden ja palautumisen luottokumppaniksi on muodostunut SuhkMama, jonka löysin vähän sattumalta alkuraskaudessa eräällä lenkillä, kun lähistöllä asutaan. Voinkin kirjoittaa kokemuksiani ainoastaan heidän palveluista, muista minulla ei ole kokemusta.

Raskausaikana pääsin blogin kautta osallistumaan äitiyspilatekseen, jonka voin nyt synnytyksen jälkeen todeta olleen avain esimerkiksi lantionpohjan rentouden sekä oikeanlaisen hengityksen löytämiseen. Äitiyspilates toi myös helpotusta raskauden ajan kolotuksiin ja mm. nesteiden kertymiseen kesäkeleillä. Kuten olen aiemmin kertonut, tämä toinen raskaus ei ollut pelkkää reippautta ja ihanuutta, kuten ensimmäinen raskaus pääosin oli.

Yhteistyön tiimoilta pääsin myös testaamaan raskaushierontaa, joka entisestään helpotti kipuja, joita varsinkin raskauden loppuvaiheessa oli. Nämä kaksi ovat raskauden ajalle kaksi asiaa, joita lämpimästi jokaiselle suosittelen. Uskon, että äitiyspilateksella on ollut myös palautumisessa iso rooli, sillä sieltä saamia liikkeitä aloin tehdä ensimmäisenä.

Fysioterapeuttinen jälkitarkastus ja äitiysfysioterapia

Kolmas yhteistyön toteutus oli fysioterapeuttinen jälkitarkastus, josta en ollut kuullutkaan ensimmäisen synnytyksen aikaan vuonna 2016. Neuvolan jälkitarkastushan kuuluu kaikille ja sieltä usein haetaan myös “liikuntalupa”, virallisen Kelan todistuksen lisäksi. Neuvolan jälkitarkastuksessa lääkäri katsoo asiaa hieman eri kantilta kuin fysioterapeutti. Lääkäri keskittyy tarkastuksessa tarkistamaan ns. lääketieteelliset vauriot/ palautumisen, fysioterapeutti pureutuu asiaan toiminnallisesta näkökulmasta. Näin ollen fysioterapeutti on varmasti oikeampi taho, jolta sen liikuntaluvan voi halutessaan hakea. 🙂

Ensimmäisen raskauden jälkeen koin, että neuvolan jälkitarkastus oli parin minuutin homma ja tarvittava Kelan paperi käteen. Nyt vuonna 2019 se oli hieman mennyt eteenpäin. Lääkäri pysähtyi jopa hetkeksi asian äärelle, testaili vatsan päältä hieman vatsalihasten tilannetta. Kuluneen ajan lisäksi kaupunki ja lääkäri ovat kohdallani muuttuneet, joten varmasti hajontaa on tässä paljon. Tällä kertaa sain myös neuvolasta muutamia raskauden jälkeisiä jumppaohjeita.

Muistan vuonna 2016 olleeni iloinen, kun kaikki oli kunnossa ja liikuntalupa taskussa. Onneksi palautuminen oli oikeasti sujunut hyvin ja oma järki oli silloin mukana, vaikka juoksujalkaa vipattikin jo vimmatusti.

Tällä kertaa suhtaudun koko palautumiseen vähän eri näkökulmasta. En mennyt fyssarin jälkitarkastukseen hakemaan “liikunta- tai juoksulupaa”, vaikka se kuulemma usein vastaanotolle tulon syy onkin. Menin kuulemaan palautumisen tilanteesta sekä toki myös saamaan neuvoja, miten voin alkaa liikkumaan vaunulenkkien ja alkaneiden lihaskuntotreenien rinnalla.

SuhkMaman äitiysfyssareiden pyrkimyksenä on löytää ja neuvoa oikea tapa liikkua synnytyksen jälkeen. Koskaan ei ole niin, ettei voisi liikkua mitenkään. Pidän tästä ajatuksesta, sillä liian usein vallalla on ajatus, että raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen ei voisi harrastaa liikuntaa. Pidän myös siitä, että SuhkMaman vastaanotolla ei puhuta pelkästään erkaumasta, joka on noussut viime vuodet keskusteluun ja josta itsekin olen saanut täysin yliannostuksen. Oksettaa koko sana, koska palautuminen on niin paljon moninaisempi kokonaisuus.

Esimerkiksi juoksun aloittamisen näkökulmasta on tärkeää tutkia, kestääkö lantionpohja ja keskivartalo kuormitusta. Fysioterapeuttisessa jälkitarkastuksessa tutkitaan vatsan alueelta jännesauman ja erkauman tilannetta, tehdään lantionpohjan tutkimus ja arviointi sisäisesti joko seisten tai selinmakuulla. Lisäksi tutkitaan lantionpohjan löytyminen ja supistuminen myös kestävyysvoiman ja maksimivoiman osalta. Tarkastelun kohteena on myös asento, joka usein muuttuu raskausaikana.

Tarkasteltavia ja ”hälyttäviä” seikkoja synnytyksen jälkeisessä palautumisessa ovat mm.

  • Paineen tunne
  • Virtsankarkailu
  • Lantion alueen kivut
  • Selkäkivut

Huomattavaa on, että sama tilanne on sekä alatiesynnyttäjillä kuin sektiolla synnyttäneillä. Venynyt kohtu on altis hölskyvälle liikkeelle usean kuukauden ajan synnytyksestä, sillä fysiologinen palautuminen kestää. Hyvä ohjesääntö on, että koska juoksu ja iskuja sisältävä liikunta jäävät ensimmäisinä pois raskausaikana, ne myös tulevat viimeisenä synnytyksen jälkeen mukaan.

Mitä käynnillä selvisi?

Huh miten pitkä teksti tästä on tulossa ja silti tuntuu, että pystyn kirjoittaa vaan pintaraapaisun! 😀 Näitä ajatuksia on vaikea saada tiivistettyä, koska kyseessä on niin moniuloitteinen ja yksilöllinen kokonaisuus.

Fysioterapeuttinen jälkitarkastus kesti n. 1,5 h ja se sisälsi perusteellisen haastattelun koko raskausajasta, synnytyksestä sekä sen jälkeisestä elämästä. 🙂 Haastattelu oli tosi kokonaisvaltainen ja kattava. Keskustelun jälkeen tutkittiin asentoa ja liikkuvuutta sekä juteltiin mahdollisista jumeista tai kiputiloista. Tämän jälkeen fysioterapeutti ehdotti lantionpohjan toiminnallista sisätutkimusta, jossa tunnusteltiin supistumista ja rentoutumista monelta eri kohtaa. Lisäksi tutkittiin ulkoisesti vatsan ja lantion aluetta sekä sain ohjeita kotona tehtäviin harjoitteisiin.

Koko tilanne oli tosi luonteva, rauhallinen ja miellyttävä, vaikka se etukäteen vähän jännittikin. Jännitys johtui ehkä siitä, että palautumiseen liittyvät asiat ovat jotenkin tosi vaikeita ja esimerkiksi lantionpohjan jännityksen ja rentoutuksen oikeaa tapaa on vaikea itse tietää, ennen kuin asiantuntija on sen todennut oikeaksi. Äitiyspilates oli tähän ehdoton apu. Siellä opin löytämään oikean hengityksen kautta jännittämään ja rentouttamaan lantionpohjan ja vieläpä eri alueille. Tämä oli suuri apu synnytyksessä ja heti sen jälkeen alkaneissa ”treeneissä”.

Minun saama “tuomio” käynniltä oli loistava. Jopa hieman parempi kuin olin uskaltanut toivoa. Toki oma olo on viestinyt hyvästä palautumisesta, olen malttanut pysyä perustaa rakentavissa treeneissä ja aion pysyä jatkossakin. Tuli niin hyvä mieli!! Jotain on tullut tehtyä oikein, sillä keskivartalon palautuminen on hyvällä mallilla ja lantionpohjan toimivuus mainio. Parannettavaa löytyy toki keski- ja alavartalon voimassa, mutta se työ onkin vasta aluillaan. Varasin ensi viikolle vielä uuden ajan, jossa pureudutaan helpottamaan mm. pakaran alueen jumituksia, jotka ovat vaivanneet raskaudesta lähtien.

Olen 100% sitä mieltä, että kaikkien tulisi käydä fysioterapeutin jälkitarkastuksessa. Vaikka itse sain käynnin blogin kautta yhteistyönä, näen että noin 100 euron hintainen palvelu on panostus loppuelämäksi ja siihen nähden hinta tuntuu mitättömän pieneltä. Voin käsi sydämellä sanoa, että jos olisin etukäteen tiennyt palvelusta olevan näin paljon hyötyä, olisin ilomielin laittanut käden taskuun ja rahat tiskiin – molempien raskauksien jälkeen. Siksi koen että velvollisuuteni on myös jakaa tätä tietoa, jos yksikin nainen löytää palvelun kauttani.

p.s. Tuossa mainio lahjaidea raskaana olevalle. ^^

Kysy rohkeasti jos jokin jäi mietityttämään. Jos en itse osaa vastata, konsultoin SuhkMaman asiantuntijoita!

xx Laura

Juoksujalkaa myös Facebookissa & Instagramissa

Vaunulenkeistä tehot irti – 10 niksiä

Kävelylenkeistä turhaan ajatellaan, että ne eivät ole mitään liikuntaa. Toki riippuu siitä, miten niitä tekee, mutta nehän ovat peruskestävyystreeniä parhaimmillaan. Vaunut tuovat hyvää vastusta ja vaunulenkeistä tulee raskaampia pikku hiljaa vauvan kasvaessa. Muistan jokusenkin kerran vaunulenkillä työntäneeni sellaista reilua pariakymmentä lisäkiloa; vauvaa, vaunuja ja ruokaostoksia umpihangessa hiki hatussa. Voin kertoa, että reenistä käy! 😀 Pieni vauva painaa vielä kovin vähän, mutta vaunulenkeistä saa tehokkaita muutamalla niksillä. Tekniikkalaji tämäkin ja löytyy paljon yhtäläisyyksiä esimerkiksi hyvän juoksuasennon kanssa! 🙂

Vaunulenkeistä tehot irti – 10 niksiä

Alun vaunutotuttelujen jälkeen ja kun oma kunto alkaa sallia, vaunulenkeille voi alkaa lisätä vauhtia ja pituutta. Ne jo osaltaan tekevät vaunulenkeistä käppäilyn sijaan treenin. Peruskunto alkaa kasvaa ja huomaa, kuinka sama lenkki sujuukin lyhyemmässä ajassa tai kunto kestääkin jo pidemmän lenkin. Parasta! Itse tykkään ottaa lenkin alun (n. 10 min) rauhassa ja vähän lämmitellä tulevaan treeniin. Teen usein tässä alussa lantionpohjatreeniä hengitysten kanssa.

  • Vauhti. Vauhtia on hyvä lisätä kun siltä alkaa tuntua. Askel kannattaa pitää suht lyhyenä, mutta tehokkaana, liiallinen harppominen kipeyttää takuuvarmasti lonkankoukistajat (pätee tässä yhtä hyvin kuin juoksussa)
  • Lantionpohja. Säilytä pito ja tuntuma lantionpohjassa lenkin ajan, mutta tarkoitus ei ole siis jännittää lantionpohjaa koko aikaa vaan enemmän tiedostaa se. Rentoutus on yhtä tärkeä kuin pito.
  • Keskivartalo. Keskivartalon aktivoinnissa on itsellä auttanut molempien raskauksien jälkeen tukivyö, joka ”muistuttaa” keskivartalon olemassaolosta ja tukee asentoa)
  • Katse ylös. Hyvä päänasento on tärkeä ja jos tuijottelee jalkoja lenkillä, niskat kipeytyvät herkästi.
  • Hartiat alas. Niska-hartiaseutu on vauvaa kantaessa, pestessä ja syöttäessä muutenkin koetuksella, joten lenkillä kannattaa antaa niille mahdollisimman paljon tilaa ja huomiota.
  • Yksi käsi työntöaisalla. Tämä tuo hyvän ristikkäiskierton keskivartaloon ja haastaa mukavalla tavalla asentoa. Muista vaihtaa kättä säännöllisesti lenkin aikana, äläkä purista liikaa!
  • Työntöaisan korkeus. Hyvä ohjesääntö on n. 90 asteen kulma kyynärpäässä. Työntöaisan korkeus vaikuttaa siihen, että hartiat pysyvät rentoina ja kuinka pitkiä askeleita pystyy rennosti ottamaan.
  • Rintakehä auki. Älä kyyristy tai kumarru vaunujen ylle. Tämän huomaa hyvin erityisesti ylämäessä tai lumihangessa tarpoessa. Tämä on edellytys myös sille, että hartiat pysyvät alhaalla ja rentoina ja hengitys virtaa hyvin.
  • Pakarajännitys askeltaessa. Kävelylenkeillä saa hyvää tuntumaa pakaroihin sekä pakarasta lisävoimaa eteenpäin menoon.
  • Jalkaterän rullaus. Kävelylenkeillä yllättävän koville joutuvat lonkankoukistajien lisäksi nilkat. Kipeyttä voi estää antamalla jalkaterän ja nilkkojen rullata vapaasti.

Ja hei, ulkoilu on oikein mukavaa ja suotavaa ilman tehokkuuttakin. 🙂 Itse tykkään kuitenkin muutaman kerran viikossa lähteä vaunulenkille ns. treenaamaan. Mittari käteen ja toppavaatteiden sijaan juoksuvermeet niskaan. Lenkin jälkeen suihkuun ja mahtava energinen olo sen jälkeen. Mikä parasta, ainakin näin kahden lapsen kokemuksella, myös vauva nukkuu paremmin, kun kyyti on päämääräistä haahuilun sijaan. 😉

Huomasithan mun, Karoliinan ja Hillan yhteisvaunulenkin? 12.11. klo 9.30 lähtö Laurinlahden uimarannan parkkipaikalta Espoosta. Toivottavasti pääset mukaan! Lenkki on kestoltaan noin tunnin ja sillä ei ole mitään muuta agendaa kuin tuulettua piristävässä ulkoilmassa ja saada hyvä mieli hyvässä porukassa. 🙂

xx Laura

Juoksujalkaa Facebookissa & Instagramissa