Hae
Juoksujalkaa

Finlandiahiihto -projektin päätös

Marraskuussa alkanut Finlandiahiihto -projekti ei saanut aivan arvoistaan päätöstä, sillä itse kisaladulle pääsi meistä kolmesta ainoastaan yksi eli Noora.

Minä ja Kirsi jouduttiin pahan flunssahyökkäyksen alle jo pari viikkoa ennen kisaa ja vielä reilu viikko ennen starttia pidettiin toiveita yllä, että kyllähän flunssa nyt ehtii ohi mennä. Mutta eipä ehtinyt ja pahemmaksihan se vaan yltyi.

Joka tapauksessa, starttasimme Lahteen laittamaan Noora ladulle matkaan, sillä pakko oli päästä edes aistimaan tunnelmaa. Ja olihan sitä! Keli oli Lahdessa sunnuntaina mitä upein ja kisatunnelma virittynyt. Ai että teki mieli ladulle!! Tosin sen parin tunnin visiitin aikana (josta n. 30 minuuttia olimme ulkona) tuli melko nopeasti selväksi, että ei ollut kummallakaan mitään jakoa lähtöviivalle. Köhittiin vuorotellen menemään. 😀 Katsomon muutamat portaat riittivät nostamaan sykkeen tappiin eli siinä mielessä ei jäänyt mitään hampaankoloon.

Katsottiin 50 km vapaan kärkiryhmän lähtö sekä seuraavana Nooran ryhmän lähdön, söimme Messukeskuksessa lounaan ja tietysti pienet shoppailut päälle ja starttasimme takaisin kotiin.

Kotimatkalla seurattiin tulospalvelusta Nooran etenemistä ladulla ja täytyy sanoa, että kova mimmi väänsi hiihdon mahtavasti ja vielä hyvään aikaan! Ja hyvältä kuulemma tuntui. Huolto oli pelannut ja vapaan ladut olivat olleet odotettua paremmassa kunnossa. Meillä oli etävalmennusyhteys myös suoraan Seefeldiin, Musti lähetti tsempit niin kisaajille kuin kannustajille suoraan studiosta ja vielä jälkipuinnit käytiin hiihdon jälkeen.

Kyllähän tästä luonnollisesti jäi tunne, että ensi vuonna mukaan ja paremmalla onnella, jos pääsisi ihan sinne lähtöviivalle asti! 😉

Ihana ihana projekti, josta jäi paljon käteen!

Vaikka kevättä ja kuivia juoksuasvaltteja täältä sohvan perukoilta jo kovasti odottelen, toiveena olisi silti päästä vielä jatkamaan hyvää hiihtokautta. Viime talvena hiihtelin kevätauringossa vielä huhtikuussa, mutta taitaa olla tänä vuonna vain kaukainen toive.

Miten siellä, jatkuuko hiihtokausi vielä vai saako se väistyä jo muiden lajien tieltä?

Kivaa tiistaita,

xx Laura

@juoksujalkaa Facebookissa

@lauraenroth Instagramissa

Mustin opissa osa 3: maltilla mäkeen

Vajaa kuukausi Finlandia-hiihtoon ja eilen oli meidän viimeiset treenit Mustin kanssa. Melkoisessa tuulessa ja tuiverruksessa paineltiin menemään, nimittäin Lahdessa sää tuntui tuulen kanssa reilusti mittarissa olevaa -15 astetta kylmemmältä. Kerroksia oli päällä riittävästi, joten sää ei menoa hirveästi haitannut, liikkuessa tulee lämmin!

Etenkin, kun päivän teemana oli kuuluisa Finlandia-hiihdon aloittava nousu. Edellisestä Finlandiasta muistan itsekin, kuinka alun mäestä olisi ollut helppo saada puhti pois koko loppumatkalle. Onneksi olin kuullut varoituksesta kuitenkin etukäteen. Reitin kaikki muut mäet (joita on paljon) tulivatkin sitten yllärinä! 😀

Hiihto starttaa stadionilta ja ensimmäinen 1,5 kilometriä on nousua. Samin viesti eilisissä treeneissä oli, että mäkeen on lähdettävä maltilla. Sen saimme myös kokea ihan käytännön kautta. Alun into kostautuu aika nopeasti, jos vauhti on alussa liian kova. Jos syke pääsee karkaamaan heti alussa käsistä, sitä on vaikea saada lopuille 18,5 kilometrille enää laskemaan.

Eilisen hiihtosaldoksi tuli 11 kilometriä, joka hiihdettiin osin Finlandian reittiä. Loppuun harjoittelimme vielä tekniikkaa, joka oli kullakin hautunut viime tekniikkatreenien jälkeen. Tekniikkaa on tullut hiihtolenkeillä kyllä mietittyä tosi paljon ja niinhän se on, että toistoilla se alkaa menemään pikku hiljaa selkäytimeen.

Kuten jo aiemmin totesin, Mustilta on saanut valtavasti konkreettisia pieniä neuvoja, joilla on pystynyt parantamaan omaa hiihtotekniikkaa. Valmennustyyli on selkeä ja niin käytännönläheinen, että siitä on helppo ottaa vinkit käyttöön. Meillä kaikilla kolmella on ollut melko erilaiset korjaustarpeet ja kohennusta on tapahtunut näiden kolmen yhteisen treenikerran sekä omien hiihtolenkkien avulla. Henkilökohtaisesti olen kaikista iloisin siitä, että vihdoin sain Mustin avulla Wassberg-tekniikan haltuun!

Kiitos vielä Mustille, näillä eväillä on mukava odotella sunnuntaita 24.2.!

xx Laura

@juoksujalkaa Facebookissa

@lauraenroth Instagramissa

Kuvat: Heidi Lehikoinen