Hae
Juoksujalkaa

Viikko vauvaelämää!

Vihdoin ehdin tännekin kirjoitella kuulumisia, Instassa se on vaan niin paljon nopeampaa. Meillä on takana viikko vauvaelämää pienen tytön kanssa. <3
Kiitos vielä yhteisesti kaikista onnitteluista ja myötäelämisestä.
Varsinaista yksityiskohtaista synnytyskertomusta en ajatellut teidän kanssa jakaa, en tehnyt niin esikoisenkaan kanssa. Palataan kuitenkin hieman viikon takaisiin tunnelmiin… 🙂

Viikko vauvaelämää

Lauantai-aamuna heräsin vaimeisiin supistuksiin klo 04 ja siitä ne jatkuivatkin aina klo 07 asti. Vaikka ne säännöllisiä olikin, yhden aiemman synnytyksen kokemuksella tiesin, että nuo supistukset eivät ole vielä mitään vaan saisin aivan rauhassa jatkaa päivän puuhia. 😉 Lähdinkin siitä aamutuimaan heti pienelle kävelylenkille ja sieltä tullessa supistuksia tuntui aina silloin tällöin, mutta säännöllisyys loppui.
Otin nämä kuvat kävelyllä, sillä ajattelin että haluan myöhemmin muistaa millaiselta näytti ”viimeisellä lenkillä mahan kanssa”.
Seuraava vaihe alkoi klo 16, kun heräsin päikkäreiltä jälleen supisteluihin. Vieläkin vaimeita, mutta siinä vaiheessa ajattelin, että tänään saattaisi olla tosi koitos edessä.
Iltaa kohti supistelut muuttuivat entistä säännöllisimmiksi ja voimistuivat, tässä välissä oltiin vietetty ihan normi päivää, käyty mm. autokaupoilla ja koeajettu yksi auto, myöhemmin illalla kävin vielä Ikeassa jne. 😀
Hieno sateenkaari Ikeasta lähtiessä, tässä kello oli näemmä ollut 19.27.
Klo 21 soitin ensimmäistä kertaa Espoon sairaalaan. Supistukset olivat omasta mielestä vielä vaimeita, mutta ne tulivat säännöllisesti 5 minuutin välein. Helpotin tuskaa suihkulla ja särkylääkkeillä. Tunnissa homma lähtikin rullaamaan nopsasti eteenpäin, klo 22 uusi soitto ja siitä vajaan tunnin päästä ilmoitussoitto, että täältä tullaan! Onneksi vanhempani olivat meillä, joten esikoisen hoitoasioista ei tarvinnut stressata. Se oli tosi iso juttu itselleni, koska sitä olin vähän etukäteen jännittänyt. Ja myös sitä, että synnytys alkaa varmasti illalla/yöllä – ja niinhän siinä sitten tietysti kävi. 🙂
Yhtään myöhempään ei olisi oikein enää lähtöä voinut jättää, mutta sanottava on, että kokemus kyllä auttoi tässä. Loppu onkin historiaa, sillä synnärille kirjautumisen jälkeen vauva oli ulkona jo parissa tunnissa. Ja vaikka kaikki kuulostaa helpolta, matkalle ehti mahtua jos jonkinlaista tapahtumaa ja mutkaa, kipua ja tuskaa. Kaikki meni kuitenkin tosi hyvin ja saatuani pienen, terveen tyttövauvan syliin kaikki aiempi vaan pyyhkiytyi mielestä.
Yö menikin sitten lähes kokonaan valvoessa. Puoli kuudelta päästiin sairaalan perhepesään ja nukuttiin tunnin verran. Seuraava päivä otettiin torkkuja siellä täällä ja lisäksi jäätiin vielä yhdeksi yöksi perhepesään lepäilemään.
Kotiuduttiin siis päivän jälkeen ja siitä asti täällä ollaankin elelty vauvakuplassa. Pari kertaa ollaan nyt jo käyty vähän vaunuttelemassakin ja ihastelemassa noita syyskelejä. Jos nautin ja otin vauva-ajasta kaiken irti vuonna 2016, tämä tuntuu jotenkin vielä kokonaisvaltaisemmalta. Ja onhan mukana nyt myös ihana isoveli, joka on omaksunut roolinsa oikein hyvin.
Ei voitaisi olla onnellisempia. <3
xx Laura
juoksujalkaa Facebookissa
lauraenroth Instagramissa

Raskaus 2016 vs 2019

Idea tähän tekstiin on tullut teiltä sieltä, kun kyselin Instassa kesällä postaustoiveita. Raskaus 2016 verrattuna 2019 vuoden raskauteen onkin hauska juttuidea, sillä väkisinkin tässä on tullut matkan varrella vertailtua näitä kahta raskautta keskenään. Vertailua helpottaa vielä entisestään se, että laskettujen aikojen välillä on kolmen vuoden lisäksi vain 10 päivän ero, joten melkeinpä samoissa ollaan menty vuodenaikoja myöten. Alla olevat kuvat ovat kummassakin raskaudessa alkaen raskauden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen.

raskaus 2016

En tiedä, onko aika täysin kullannut muistot, mutta ensimmäinen raskauteni oli tosi helppo. Alun paria ellotuspäivää lukuunottamatta kaikki sujui tosi kivasti ja pystyin liikkumaan ja olemaan aktiivinen koko raskausajan. Nautin kasvavasta mahasta ja fiilistelin kaikkea uutta ja tulevaa. Vuoden 2016 kuvia selaillessa hymyilen leveästi kuvissa, ilman sen kummempia mustia silmän alusia ja useimmiten treenivaatteet päällä lenkille lähdössä. 🙂

Juoksu loppui ensimmäisessä raskaudessa raskausviikolla 14, mutta kävelylenkit pysyivät mukana koko raskausajan. Muistan, kun tehtiin vielä äitiysloman aikaan Heidin kanssa melko reippaita ja pitkiäkin kävelylenkkejä Seurasaaressa. Myös viimeinen kuva edelliseltä illalta ennen synnytykseen lähtöä on kävelylenkiltä. Toki vauhti ja matkat olivat jo ison vatsan vuoksi leppoisia, mutta sellainen kuva mulla on päässä, että ihmeempiä kolotuksia tai vaivoja ei ollut tai ne olivat vain yksittäisiä ja ohimeneviä.

Itse en maanisesti painoa todellakaan tarkkaile, mutta raskausaikana sitä seurataan ja siitä on informoitava joka neuvolakäynnillä. Painoa kertyi ensimmäisessä raskaudessa 12 kiloa ja vatsa tuntui kompaktilta paketilta, joka kulki näppärästi mukana. Palautuminen synnytyksen jälkeen sujui myös hyvin ja voin sanoa kuuluneeni niihin, joiden ”kilot jäivät Kätilöopistolle”, jos sillä nyt mitään merkitystä on.

raskaus 2019

Kuten olen kertonut, tämä raskaus on eronnut edellisestä jo heti alun pahoinvoinnin vuoksi. Muistan myös järkyttävän väsymyksen raskauden alkuajoilta ihan näihin päiviin saakka. Oikeastaan ainoa hieman virkeämpi jakso ajoittui ainoastaan raskauden keskivaiheille. Silti väsymys on ollut mukana koko ajan ja nyt jo pidempään seurana ovat olleet ajoittain tosi huonosti nukutut yöt. Välillä saatan nukkua 10 tunnin yöunia, joista 5 tuntia on syvää unta ja välillä herätä täysin virkeänä klo 04 aamulla. Järkyttävä väsymys iskee sitten viimeistään iltapäivällä. Päiväunia on tullut vedeltyä jo pitkään päivittäin.

Toinen asia, mikä jää tästä raskaudesta varmasti mieleen, on valtava sykkeen nousu/ hengästyminen. Se oli heti alkuun ensimmäinen merkki, jonka tajusin jo ennen kuin edes tiesin olevani raskaana. Se on myös säilynyt mukana koko raskauden ajan. Ei tarvitse kummoinen kävelymatka olla tai ihan kotiportaat riittävät siihen. Varsinaisia kävelylenkkejä en ole tehnyt enää pitkään aikaan, ainoastaan tarkkaillut arkiaktiivisuutta. Liikkuminen muuttui ylipäätään tosi paljon aikaisemmin leppoisaksi, en edes muista koska viimeksi olisin liikunnan vuoksi hikoillut (muuten kyllä jatkuvasti :)). Sinänsä hymy ei näköjään ole hyytynyt, liikunta on edelleen asia, mikä saa mun silmät loistamaan!

 

Juoksu sinällään ei tuntunut tällä kertaa yhtään huonolta, vaikka jätinkin sen pois raskausviikolla 20, kuten aiemmin kirjoitinkin. Minkäänlaista paineen tunnetta tai ikävää oloa ei kuitenkaan tässä raskaudessa ollut, kuten kolme vuotta sitten. Ainoastaan tuo hengästyminen. Otinpa tuossa vahingossa vielä viime viikolla muutaman juoksuaskeleen ja niitä on tullut esikoisen kanssa otettua tässä matkan varrella, eivätkä ne ole tuntuneet ikäviltä. Lihaskunto on sen sijaan ollut tässä raskaudessa enemmän mukana kuin kolme vuotta sitten. Kuminauhajumpat ja kehonpainolla sekä kävellen portaissa tehdyt treenit ovat olleet mukana säännöllisemmin kuin viime raskaudessa. Tällä toivon olevan myönteisiä vaikutuksia palautumisen kannalta.

Koko raskauden ajan on ollut tunne paljon raskaammasta olosta sekä isommasta vatsasta. Vatsa myös kasvoi tällä kertaa paljon aikaisemmin ja nopeammin, mikä on varmasti vaikuttanut siihen tunteeseen, että tämä raskaus on kestänyt ikuisuuden. 😀 Painoa on tähän mennessä kertynyt 16 kiloa, mikä sekin kertoo raskaammasta olosta.

palautuminen

Nämä kaikki vaikuttavat myös synnytyksen jälkeiseen aikaan. Jos kolme vuotta sitten aktiivisuus ja tietty ”kuntotaso” säilyi raskauden ajan, palautuminen sujui helpommin ja liikunnan pariin oli helpompi asteittain palata. Nyt uskon, että pääsen entistä maltillisemmin rakentamaan pohjakuntoa uudelleen. Jää nähtäväksi.

Palautuminen tuleekin olemaan yksi kantava teema loppuvuoden ja ensi vuoden osalta niin blogissa kuin Instagramissa ja motivaatio tähän on korkealla! Mutta tosiaan, tässä on muutama muuttuja vielä ennen sitä ja joka päivä jännätään, koska tulee lähtö itse toimiin. 🙂

Ihanaa viikkoa!

xx Laura

Juoksujalkaa Facebookissa

lauraenroth Instagramissa